19.8.2011

Toinen työviikko takana. Pipanainen on alkanut murista ja Isosiskosta tuli kerholainen. Siinä tärkeimmät kuulumiset :)

Isosiskolla tosiaan alkoi kerho tiistaina. Se oli vielä maanantaina itse sitä mieltä, ettei mene kerhoon, vaan huutaa niin kovaa, ettei sitä voi viedä sinne. Eli lähtökohdat olivat mitä parhaimmat... Olin ite töissä seurakuntatalolla, kun Mies vei Isosiskon sinne, ja tunnistin kyllä Isosiskon hysteerisen huudon seinien läpi. Kävin pariin kertaan oven takana kuuntelemassa, ja kyllä se sitten aikanaan loppui. Jälkikäteen Isosisko oli ite sitä mieltä, että oli ollut kivaa kerhossa ja tosi hyvällä mielellä meni torstaina uudestaan (vaikka itkut se taisi silloinkin tirauttaa). Vähän hankalaa on kysellä siltä, mitä kerhossa on tehty tai millaista on ollut, kun se puhuu edelleen tosi huonosti. Ja Mies ei tietenkään muistanut kysyä kerhotädeiltä, miten oli mennyt. Mutta joka tapauksessa, itse se oli sitä mieltä, että oli ollut kivaa, joten se kai on tärkeintä.

Töitä on edelleen enemmän kuin riittävästi. Tänään oli sellainen laidasta laitaan -päivä. Oli muutamia aivan ihania hetkiä. Mietin, kuinka ihanaa onkaan, että olen löytänyt oman työni, kuinka huippua työtä saankaan tehdä ja miten ihanaa, että eläkeikään on vielä useampi vuosikymmen. Ja sitten parin tunnin päästä jo mietin, et vaihtaisinko alaa, kun MENEE HERMOT. No, onneksi niitä positiivisia hetkiä on kuitenkin viikon varrella ollut enemmän kuin niitä negatiivisia (vaikka välillä tuntuu, että ne hankalat jutut vie enemmän energiaa kuin mitä hyvistä hetkistä saa).

Kotosalla Mies on pärjäillyt lasten kanssa hyvin. Tosin mun mielestä niiden pitäis ulkoilla enemmän jne jne, mut yritän muistaa ajatella, et Mies hoitaa lapset tavallaan, ja pitää suuni kiinni. Hoidettua ne tulee, ja varmasti ihan riittävän hyvin. Pipanainen, joka on ollut kova juttelemaan tavuja sieltä 5-kuisesta, on keksinyt alkaa murisemaan. Se on aika hassu pieni kähisijä :) Jonkun verran tuntuu äidin töissäkäyminen, aina kun tulen kotiin, Pipanainen on kuin takiainen pari tuntia, en sais edes selkääni sille kääntää. Ja iltaisin se on melko mahdoton saada nukahtamaan sänkyyn. Tosin yleensä se on niin väsynyt, että nukahtaa rinnalle. 

Eilen käytiin Ikeassa koko perhe. Ihan asialla, piti saada kirjahylly lastenhuoneeseen (kunhan saatais aikaiseksi vaihtaa tietsikkahuone kirjahyllyineen Isosiskon huoneeseen ja tehdä tästä tietsikkahuoneesta lastenhuone). Lapset jaksoi hirmu hyvin, Isosiskon mielestä Ikea oli "hieno paikka", se tykkäsi leikkipisteistä kovin, olis shoppaillut lastenosastolla enemmänkin ja jaksoi pallomeren odotuksessa jotenkin kierroksen loppuun (vaikka aika vauhdilla mentiin ja haettiin oikeastaan vaan se, mitä mentiin hakemaan). Pipanainen nyt muuten vaan tykkäsi. Vietiin Isosisko sinne lastenhoitopaikkaan sit kun oltiin jo kierros tehty ja maksettu ja kaikkea. Arvelin, ettei se suostu jäämään, kun sinne pitää mennä ilman äitiä, ja vähän itku silmässä se olikin, mut pallomeri vei kuitenkin voiton ja se antoi vieraan tädin saattaa itsensä pallomereen. Pallomeri oli kyllä siinä pleksiseinän vieressä ja mä seinän toisella puolella vilkuttelemassa. Silti iso askel meidän Isosiskolle :) Oli kuulemma kiva kauppa! Oltiin kotona vasta seitsemän jälkeen, ja Pipanainen oli tietysti nukkunut autossa. Se jaksoikin ihan mukavasti sitten valvoa melkein yhteentoista. Mä olisin ollut ihan kypsä petiin jo yhdeksältä...

Nyt Mies vei Isosiskon mummilaan yökylään. Typykkä pakkasi itse laukkuunsa "yöpuku, aamupuku, kuusi paitaa, viisi hoosuu, pikkuhoosupöksyt minä ei tartte". Äiti otti muutaman niistä varapaidoista ja -housuista pois ja lisäsi niiden tilalle muutamat "pikkuhousupöksyt". Isosisko oli ihan innoissaan, kun pääsi mummilaan ilman äitiä ja isiä. Ja äiti ja isikin saa varmaan vähän enemmän viikonloppuna tehdyksi, kun on vaan yksi lapsi hoidettavana.

2 kommenttia:

  1. Heh, muistan aikanaan keskustelleeni isonveljen kanssa kouluunmenosta ja ilmoitin, että sinnehän en mene. "Pakko sinne on mennä, poliisit tulee hakemaan", sanoi isoveli. Minä ilmoitin meneväni poliiseja karkuun katolle... Olikohan jollekulle luettu liikaa Peppiä tai jotain... :)

    VastaaPoista
  2. Pitkästä aikaa luin blogia ja paikoittain ihan naurahtelin ääneen.. (lähinnä isosiskon kommenteille. voin niin kuvitella äänensävyt ja kaikki!:))
    ihanat tytöt ja niiden ihanat vanhemmat.
    -kole-

    VastaaPoista