14.7.2012

Emma, Akki, muumit ja mansikoita.

Meillä ei asu enää Pipanaista. Meillä asuu Emma-tyttö. 

Pipanainen on jo varmaan viikon verran hokenut "Emma, emma" ja kun mä olen kysynyt, että mikä tai kuka se "emma" on, niin tietysti "MIMÄ!". 

"Emma!"
"Kuka se Emma on?"
"Mimä!"
"Mutta eikös sun nimi ole Pipanainen?"
"E-ei. Mimä Emma. Emma tyttö."

Se vastaa leikisti kännykkäänkin "Emma-tyttö". Ollaan siis valittu lapselle ihan väärä nimi :) 

Muistan, miten Isosisko oli yhdessä vaiheessa "Akki-tyttö" ja sille piti kertoa satuja Akki-tytön seikkailuista. Lempparisatu meni tiivistetysti jotenkin niin, että Akki-tyttö lähti äitinsä pyynnöstä kauppaan ostamaan kurkkua, kakkua ja nameja. Matkalla se tapasi ensin koiran, joka pyysi sitä ostamaan luun ja sitten lehmiä, jotka pyysivät sitä ostamaan ruohoa (ja siinä kohdassa piti aina nauraa, miten tyhmiä lehmät on, koska ruoho kasvaa maassa eikä sitä osteta kaupasta!). Sitten Akki-tyttö meni kauppaan ja osti kurkkua, kakkua, namia ja koiralle luun. Kotimatkalla se vilkutti taas lehmille ja sitten vastaan tuli koira, jolle Akki-tyttö antoi luun. Koira tuli siitä oikein iloiseksi. Akki-tyttö jatkoi matkaa kotiin asti, ja tytön äiti ilahtui, kun huomasi, että Akki-tyttö oli muistanut ostaa kaiken, mitä äiti pyysi. Sitten Akki-tyttö sai palkkioksi karkkia.

Tuohon satuun oli ympätty suurin osa sanoista (Akki, tyttö, luu, kukku, kakku, amminnii (=nami), ammu), mitä Isosisko tuolloin vajaa 2-vuotiaana osasi. Ja kun kaupassa käyminen oli Isosiskon mielestä älyttömän jännää, ja lehmät ja koirat suuria suosikkeja, niin tuo satu oli niin suosittu, että osaan sen sanasta sanaan ulkoa vieläkin, vaikkei sitä ole taidettu kahteen vuoteen kovin montaa kertaa kertoa.

Saapas nähdä, pitääkö Pipanaiselle kertoilla Emma-satuja. Tosin Pipanainen on kyllä nuorempi (1v8kk) kuin Isosisko oli Akki-vaiheessa, eikä se kauheasti jaksa kuunnella pelkkiä satuja. Siis ilman kuvakirjaa tms.

Meillä on muutenkin kertoiltu aina ajoittain aika paljonkin itse keksittyjä satuja. Enimmäkseen Isosisko on toivonut, mitä sadussa pitäisi tapahtua, ja mä olen sitten sen mukaan kertonut. Juonet ovat pääasiassa samaa luokkaa kuin tuossa Akki-sadussa, joten ei mitään kaunokirjallisia menestystarinoita. :) Muumi-sadut ovat olleet Isosiskon suuressa suosiossa. Yhdessä sadussa Muumipeikolla on syntymäpäivä, ja ideana on kertoa, mitä kaikkea synttäreillä tehtiin jne. Toisessa sadussa Muumipeikon tekisi mieli lettuja, mutta Muumimammalla ei ole munia. Niitä munia sitten etsitään joka paikasta, turhaan, mutta onneksi lopulta Nuuskamuikkunen kysyy, olisiko kenelläkään tarvetta kananmunille, ja lettukestit saadaan aikaan. Kolmannessa suosikkisadussa Muumipeikko haluaa leikkiä ulkona, mutta kaikilla on jotain muuta tekemistä (ja aina mun pitää muistaa luetella oikeassa järjestyksessä, kuka on kipeänä, kuka siivoaa, jne, kun Muumipeikko käy kysymässä leikkikaveriksi. Hankalaa!). Lopulta Muumipeikko istuu yksin pihalla, ja kuulee omituista ääntä pensaasta. Siellä on koiranpentu, joka on juuttunut kiinni pensaaseen. Muumipeikko tietysti auttaa koiran irti ja ne sitten leikkivät kahdestaan ulkona KOKO PÄIVÄN. 

Näitä riittää...

* * * 

Mutta mitähän muuta. Miehellä alkoi huikea 2,5 viikon kesäloma. Käytiin heti alkajaisiksi lasten kanssa Muumimaailmassa. Lapset olivat tietysti ihan tohkeissaan kaikesta mahdollisesta, alkaen siitä, kun päästiin bussilla Muumimaailman parkkipaikalta vähän lähemmäs (Isosiskosta oli hienoa olla rekan kyydissä, eikä se oikein vakuuttunut siitä, että se oli linja-auto). Oltiin Turussa yötä. Oli kyllä tosi onnistunut reissu, lapsetkin jaksoivat yllättävän hyvin (paremmin kuin äiti...). Sääennuste oli surkea, mutta lopulta ilmat olivat kuitenkin tosi hyvät. 

Tänään käytiin poimimassa mansikoita. Isosisko jaksoi touhuilla, syödä mansikoita ym. Pipanainen söi mansikoita mun ämpäristä, istui sitten maahan ja nyppi ruohoa aikansa. Reilussa puolessa tunnissa kerättiin äkkiä Miehen kanssa kymmenisen kiloa marjoja, sitten Isosiskon pitikin jo päästä puskapissille ja Pipanainen oli otsasta vyötäröön mansikkasotkussa ja halusi kotiin. Ihan mukavasti meni :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti