18.6.2014

Kuusivuotias Isosisko.

Niin se edellisessä postauksessa vaivannut vatsa(?)tauti tuli ja meni. Perjantaiaamuna oltiin jo Isosiskon kanssa molemmat ihan entisellämme ja valmiina leipomaan. Mulla nyt tietysti oli vähän hutera olo, kun oli edellisen päivän ollut kokonaan syömättä. Anoppi tuli siivousavuksi ja mä leivoin suunnilleen koko päivän.

 Kun mummi on paikalla, myös tytöistä on kiva siivota

Suurin osa vieraista uskalsi tulla juhlimaan, ja oikeastaan niiden, jotka peruivat, olikin varsin järkevä perua tulonsa. Lapsiperhe (tietäen lasten -sekä meidän että muiden- käsihygienian tason, ja sen, miten mukavaa vatsatauti on lapsiperheessä, ei mekään oltais vastaavassa tilanteessa lähdetty juhliin) ja isomummot (joille tauti voisi olla tosi paha juttu) jättivät tulematta, mutta isovanhempia, kummeja ja mun sisaruksia kävi Isosiskoa juhlimassa. Kivaa oli, leipomukset oli hyviä, vieraat kivoja ja lahjojakin Isosisko sai. Kolmelle päivälle riitti juhlijoita (tänäänkin piti tulla, mutta se peruuntui), ja nyt on kyllä taas itsellä sellainen olo, että on ihan riittävästi juhlittu. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole kertonut saaneensa tautia.

Maanantaina oli Isosiskolla neuvola. Pituutta oli 119cm ja painoa 20kg. Kaikki hommat oli hyvin hallussa, kirjaimista r vielä puuttuu ja karkeamotoriikassa on edelleen jäljessä ikätasoa, mutta ei mitään isompaa huolta. Isosisko oli ihan tohkeissaan neuvolasta, tykkäsi siellä olla ja tehdä tehtäviä, ja rokotuskin oli sen mielestä ihan pikkujuttu, jota ei viitsinyt edes itkeä.

Tänään oli se varsinainen syntymäpäivä. Tänään ei tosin muuten enää Isosiskoa juhlittu, mutta sai meiltä vanhemmilta paketin ja toivoi välipalalla herkuiksi keksejä, karkkia, popkornia ja muroja. Murot tuli mukaan siksi, kun en suostunut niitä antamaan aamupalaksi, mutta lupasin, että voidaan herkutella välipalalla Isosiskon toivomilla herkuilla.

Ihan tavallisia kotipäiviä ollaan vietetty eilen ja tänään. Sellaista perusolemista. Eilen satoi lunta, tänään oli vähän parempi sää ja oltiin jonkin aikaa ulkosallakin. Pionit kukkii ja köynnösruusussa on paljon nuppuja. Ja siis onhan tuolla kaikenlaisia muitakin kukkia kukassa, mutta noi on mun lempparit. Lapsena inhosin pioneja, mutta tähän muutettua huomasin, että tykkäänkin niistä tosi paljon. Meillä on noita vaaleanpunaisia pioneja ja sitten muutama valkoinen. Ruusupensaita meillä on vaikka muille jakaa, mutta en kovin monesta niistä pidä. Köynnösruusu on ihana, ja mua harmitti ihan kauheasti vuosi sitten keväällä, kun luulin sen kuolleen. Mutta sitten se alkoikin puskea kovasti uutta versoa (joka ei viime kesänä vielä kukkinut), ja nyt on nuppuja mooonta. Ihana!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti