6.11.2014

Yh-viikko

Täällä vietellään yh-viikkoa Miehen ollessa työreissussa. Kivasti on tähän mennessä mennyt. Mä aina jännitän etukäteen näitä useamman päivän yksinoloja, lähinnä öiden takia. Päivät nyt aina menee, välillä paremmin ja välillä huonommin, ja olenhan mä lasten kanssa usein iltaan asti keskenään ihan normaalistikin. Mutta nukkumiset. En osaa mennä illalla ajoissa nukkumaan, jos Mies on poissa (vieläkään! Vaikka kymmenen vuotta on jo takana tällaista elämää, että Mies on reissussa silloin tällöin, parhaina vuosina oli 100 päivää vuodessa) ja sit nukunkin levottomasti, kun kuulostelen talon toisesta päästä mahdollisesti kuuluvia Isosiskon tai Pipanaisen yöpuuhia. Normaalisti siis mä hoidan Poikasen yöjutut ja Mies tyttöjen. 

Turhaahan se on noista öistä stressata, mutta mä jotenkin koen sen tosi ahdistavana, jos useampi lapsi (eri huoneissa) tarvii mua yöllä samaan aikaan. Siinä aina sitten ehtii joku (vähintään minä) herätä kunnolla hereille asti, ja tulee valvottua entistä enemmän. Ja sitten kun on väsynyt, niin kaipaisi tietysti päivälläkin enemmän sitä toista aikuista. 

Viime yönä Poikanen valvoi klo 3-5 (edelleen tämä on valitettavan normaalia meillä, vaikka onneksi ei nyt pariin viikkoon ole enää ihan joka yö valvoskellut) ja tytöt heräs kuudelta. Olin mennyt vasta kymmenen jälkeen nukkumaan, joten vähän oli väsynyt olo aamulla. Mutta huomenna tulee Mies kotiin, enää yksi yö :)

Näitä yh-viikkoja on nyt tulossa muutama lisää, Mies on aina viikon kotona ja sitten viikon reissussa. Mä jännityksellä odotan, saadaanko meille vesirokko, ja jos saadaan niin milloin. Pipanaisen päiväkotiryhmässä on aika monella ollut nyt vesirokkoa, ja naapurissa myös (missä tytöt on käyneet leikkimässä). Vesirokko olis kyllä ihan tervetullut, nyt se olis hyvä sairastaa kun mä olen kuitenkin kotona, eikä tarvi töistä poissaoloja sumplia, eikä Isosisko ole vielä koulussa. Meillä ei siis kukaan lapsista ole vielä sairastanut sitä. Mutta kyllä mua vähän hirvittää ajatus yhdestä tai useammasta vesirokkopotilaasta just kun olen yksin lasten kanssa (mikä on todennäköistä, koska Mies on paljon nyt poissa, tauti on pitkä ja todennäköisiä potilaita 3 kappaletta). Miten mä edes pääsen kauppaan ja apteekkiin? Ja sittenhän meillä olisi ensi viikolla Pipanaisen synttärijuhlat tulossa, vähän kyllä harmittaa jos niitä joudutaan siirtämään. Vaikka eihän sille sitten mitään mahda, mutta pidän peukkuja, josko tauti rantautuisi vasta vähän myöhemmin...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti